Suomen konservatorioliitto ry:n kevätpäivät järjestettiin Torniossa Ammattiopisto Lappiassa. Liittoon kuuluu 15 ammatillista 2. asteen musiikkialan koulutusta järjestävää organisaatiota Kotkasta Tornioon. Pop & Jazz Konservatorio Lappia on pohjoisin.
|
Konservatorioliiton puheenjohtaja Janne Murto painottaa laaja-alaisen yhteistyön hyödyllisyyttä. ”Teemme vahvaa verkostoyhteistyötä opintoalan sisällä musiikkikoulutuksen laadun kehittämiseksi. Toisilta oppiminen ja hyvien käytänteiden vaihto on hyödyllistä ja hedelmällistä. Meillä on yhteisiä hankkeita muun muassa mainitsemani laadunkehittämishanke. Teemme selvityksiä opiskelijoiden sijoittumisesta ja työllistymisestä.”
Puheenjohtaja Murto kertoo, että musiikkialan opiskelijat työllistyvät kohtuullisen hyvin muihin kulttuurialoihin verrattuna. Varsinainen työttömyysaika on musiikkialalla kohtalaisen lyhyt. Tällä hetkellä musiikkialan perustutkinnon suorittaneista on työttömänä alle 7 %, kun taas muilla kulttuurialoilla työttömyysprosentti on noin 13.
”Musiikkiala on tyypillinen freelance-ala, jolla pätkä- ja silpputyö on tavallista. Vajaatyöllisyys on kaikilla kulttuurialoilla haaste, mutta muut alat tulevat saamaan suuntaan. Työttömyys on tässä maailmassa turbulenssissa eikä valtionkaan leipä ole enää niin pitkä vaikka kapea olisikin”, sanoo Murto.
|
 |
Musiikkialan koulutuksen volyymi vaihtelee eri puolilla maata
Janne Murto on toiminut Helsingin Pop & Jazz Konservatorion rehtorina vuodesta 1999 lähtien. Murron mukaan musiikkialan koulutuksen volyymi vaihtelee eri puolilla Suomea. ”Helsingissä ja Jyväskylässä hakijoita on satoja, pienemmissä oppilaitoksissa määrä vaihtelee kymmenistä sataan. Konservatorioliitossa pidämme tärkeänä, että kaikilla on oma alueellinen profiili, joka sopii toimintaympäristöön. Lapissa erityispiirteenä on rajaseudun pohjoismainen yhteistyö ja matkailun tuottamat työllistymismahdollisuudet.”
”Nuorille täytyy annattaa mahdollisuus käyttää omia lahjojaan ja luovuuttaan. Myös niistä unelmista tulee verotuloja, joilla osaltaan maksetaan peruspalvelujen kuluja. Kulttuurialat nähdään usein vain hauskan pitona, nuotiokitaran soittona. Tämä on erittäin suppea näkökulma. Työ erittäin vaativaa, pitkäjänteistä sitoutumista vaativaa ja tulotaso on epävarmempaa kuin monissa muissa ammateissa. Musiikkiala on ollut usein valtakunnallisissa koulutuksen kehityssuunnitelmissa ja -prosesseissa leikkausten kohteena. Toisaalta luovien alojen sanotaan pelastavan Suomen; ainakin juhlapuheissa. Sitä luovuutta tarvitaan myös tekniikan aloilla; uusissa Rovioissa ja Nokioissa”, painottaa Murto.
Musiikkialan opiskelijoiden ja ammattilaisten liikkuvuus on alan luoteesta johtuen joustavaa. ”Ehkä vielä tällä hetkellä etelästä on helpompaa lähteä pohjoiseen ja verkostoituminen ja henkilösuhteet helpottavat työn saantia. Toisaalta Suomen musiikkielämässä on erityispiirre, mitä monessa muussa maassa ei ole; Suomessa kuunneltavasta musiikista noin 60 % on kotimaista. Lukuun sisältyy levyostot, radiosoitot ja tanssipaikat. Esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 16 %. Suomessa kulutetaan suomalaista musiikkia, joka työllistää suomalaisia muusikkoja, olivatpa he pohjoisesta tai etelästä.”
Konservatorioliitto pyrkii vaikuttamaan päättäjiin
”Konservatorioliitossa teemme yhdessä alan suunnittelu-, kehittämis- ja arviointityötä, joka tuottaa tietoa viranomaisille ja vaikuttavuutta päätöksen teon tueksi. On harvinaista, että opintoalan sisällä tehdään näin yksityiskohtaista työtä. Esimerkiksi nyt Tornion kokouksessa päätimme vertailla yhdessä opetussuunnitelmia ja laadunkehittämisen mittaristoja opetuksen osalta.”
Konservatorioliitto on mukana eri koulutusasteiden yhteistyöfoorumissa opetushallituksen, ammattikorkeakoulujen toimijoiden ja Sibelius-akatemian kanssa. Foorumin tavoitteena on verkostoituminen, musiikkialan sisäisen työnjakokeskustelun käynnistäminen, että joustavat opintopolut koulutusasteelta toiselle olisivat mahdollisia. ”Työ on haasteellista, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen tekemät päätökset ovat kohdentaneet paljon sekä taloudellisia että rakenteellisia muutospaineita ammatilliseen koulutukseen ylipäätään. Toivottavasti niin uusi rahoitus- kuin myös opetussuunnitelmajärjestelmä mahdollistaa tasokkaan ja monipuolisen musiikkialan koulutuksen järjestämisen myös jatkossa pienissäkin oppilaitoksissa.”
Tornion kokous huipentui Girl Power -konserttiin
Edellisen kerran konservatorioliiton kokous oli Torniossa vuonna 2006. ”Saimme tällä vierailulla jälleen erittäin hyvän kuvan paikallisen koulutuksenjärjestäjän toiminnan kehittymisestä ja osaamisesta. Tornion Musiikkitalon hienot tilat, laitteet, tekniikka ja opettajien osaaminen tarjoavat opiskelijoille erinomaiset opiskelumahdollisuudet. Lappia pystyy hyödyntämään monien eri koulutusalojensa yhteistyötä, joka näkyi Girl Power -esityksessä. Puvustukset, kampaukset, meikit yhdessä musiikkituotannon eri osa-alueiden kanssa tuotti esityksen, joka oli loistavaa osaamista. Tällainen monialainen yhteistyö ei ole mahdollista esimerkiksi omassa oppilaitoksessani. Helsingissä olemme satsanneet oman musiikin tekemiseen kansainvälisessä Helsinki-Pietari -festivaalissa, joissa soitetaan opiskelijoiden tuottamaa omaa musiikkia. Jokaisella oppilaitoksella on oma juttu, josta alan koulutuksen moninaisuus, mahdollisuudet sekä hienot erityispiirteet tulevat upeasti esille”, painottaa puheenjohtaja Murto.
 |
 |
Lappian Jussi Leipälä isännöi konservatorio-
liiton kevätpäivien osallistujia Torniossa. |
Lappian Girl Power -konsertti oli puheenjohtaja Janne Murron mielestä huikea esitys. (kuva Markku Lukkariniemi) |